Ex Uno 60 osa 3

Talvi 2002 – kevät 2004

Yhden kesän ja n. 3000km jälkeen moottori purettiin osiin. Tarkoituksena oli vaihtaa Kuplan männissä olevat vakiorenkaat Total Sealin kisarenkaisiin. Samalla tarkastettiin ettei moottorissa ja erityisesti laakereissa ollut merkkejä vaurioista. Öljypohjan sisuskalut tehtiin uusiksi, jotta taattaisiin öljynpaineen säilyminen myös vauhdikkaammassa mutka-ajossa. Moottorin laakeripukkeihin koneistettiin paikat öljysuuttimille, jotka jäähdyttävät mäntien alapintaa. Suuttimet ovat lähtöisin 1.6 litraisesta Tipon SOCH koneesta. Kiitokset hyvistä öljypohjan ja -suuttimien vinkeistä menevät Ville Vierille !

Turbo Unon vakio, ties kuinka pitkään jo jonkun yksilön alla pyörinyt ja hapettunut ruutta, vaihdettiin uuteen ns. isoon Boschilaiseen. Tällä turvattiin riittävä bensan saanti konelle. Pienellä vaivalla se saatiin kuin saatiinkin sopimaan vanhan pumpun paikalle originaaliin kohtaan tankin etupuolle auton pohjaan.

2.5″ pakoputki kaupattiin pois saman merkin harrastajalle ja tilalle aloitettiin vääntämään 3″ putkea. Nurkkaan oli jo aikaisemmin kerääntynyt 3″ katalysaattori ja pienempi vaimentaja. Hetken sipulinkuoren raapimisen jälkeen oli todettava, että putkisto on tehtävä 4:stä osasta, jotta sen saa järkevästi asennettua ja purettua tarvittaessa. Päätin tehdä 2 liitoksista laipalla ja yhden kiristettävällä muhvilla. Tuohon hätään ei laippoja tai sellaisten tekijöitä siunaantunut näköpiiriin, joten tein itse 4kpl kolmikulmaisia, 4mm vahvoja laippoja kotikonstein. Ymmärrettävistä tilanpuutteista johtuen 3″ tuubia joutui leikkelemään ja liimaamaan kohtuullisen runsaasti, jotta mutkista olisi saanut tarpeeksi jyrkkiä. Yhteensä saumoja koko putkistoon meni tällaselta ”kädettömältä” hitsarilta n.45 kpl.

Jatkuvien pakosarjan ja kannen välisen tiivistepinnan ongelmien vuoksi sekä pako- että imusarjan laipat oikaistiin. Jokohan nyt alkaisi pakosarjan tiivistekin kestämään.

Uudet uritetut ja rei’itetyt jarrulevyt, metallipunos jarruletkut, nippu uretaanipuslia ja muuta roinaa tilattiin Englannista edullisen hinnan takia. Green ja Black Stuff jarrupalat ostettiin kotimaasta.

Imusarjaan hitsattiin holkit MSD:n  390cc suuttimia varten. Jakotukit eivät tarvinneet muutoksia aikaisempaan. Myös kannen imusarjaan menevät vesikanavat hitsattiin umpeen ja tiivistepinta oikaistiin.

Vanha taka-akseli oli oikealta puolelta sen verran kiero, että tilalle hommattiin toinen. ”Uusi” akseli hiekkapuhallettiin ja maalattiin sekä siihen asennettiin uretaanipuslat. Uudet laakerit napoineen löysivät myös paikkansa.

Uusi Lada Samaran lukko hommattiin pienellä riskillä, koska etäinen tieto kertoi, että sellainen olisi mahdollista sovittaa Turbon laatikkoon ”pienellä työllä”. Samalla ostoskeikalla mukaan saatiin laakeriholkkien raaka-aihiot Unon laakerien sovittamiseksi Samaran lukkoon. No sovitus ei ollutkaan aivan läpihuutojuttu ja usean eri lähestymistavan pähkäilyn jälkeen päädyttiin seuraavaan: Lukkoon porattiin uusi pulttijako, jotta se sopisi suoraan Turbo Unon lautaspyörään. Lautaspyörä asennettiin nurjalle puolelle lukkoa eli toiselle puolelle lukon laippaa kuin originaali oli. Tämä oli ainoa keino ylipäätään saada lukko sopimaan laatikkoon. Lukon laakerikaulojen päälle muokattiin holkit Unon laakereita varten. Holkkien asemoinnilla päästiin säätämään myös välitys/lautaspyöran paikka oikeaksi sekä säätämään laakerivälystä. Koska lautaspyörä kiinnitettin toiselle puolelle lukkoa kuin normaalisti, niin myös pultit oli nyt ruuvattava toisin päin. Tästä seurasi se että 1. ratas ottikin kiinni pultin kantoihin. Tilattiin uudet kovat pultit, jotka sitten senkatiin lukon laipan kanssa sekä vielä varmistukseksi laitettiin mutterit liiman kanssa toiselle puolelle. Näin 1. rattaan ja pultin kantojen väliin jäi n. 2mm rako. Sitten ei kun välykset kohdalleen ja laatikko nippuun.

Koska lukon vaihdon yhteydessä menetettiin orginaali rataspyöritteinen vaijerijärjestelmä, oli keksittävä jokin toinen tapa mitata nopeutta. Polkupyöräliikkeestä löytyikin edullisesti vastaus pulmaan mittarin muodossa. Magneetti tällättiin 2-komponenttiliimalla väliakseliin liki laatikkoa ja anturille taiteltiin yksinkertainen aluslevy, joka puolestaan kiinnitettiin laatikkoon. Sitten vain renkaan pyörimissäde lyötiin mittariin ja meillä oli valmis ajotietokone. Mittari mittaa 300km/h asti, joten eiköhän tuo riitä.

Jotta vaihdekepin liikettä oltaisiin saatu lyhennettyä vaihteita vaihdettaessa, hitsattiin kepin alaosaan saranan alapuolelle jatke, jolla pidennettiin vipuvarren liikettä. Samalla keppiä nostettiin lattiasta saadaksemme sen optimaalisemmalle korkeudelle.

Switcherin vakio S1BG 42/48 laitettiin myös paloiksi. Akseliksi vaihdettiin Holsetin akseli 46mm:llä, alkuperäistä jyrkemmällä kompurasiivellä ja originaalilla 48mm turbiinisiivellä. Kompurakotelo sorvattiin sopivaksi isommalle siivelle ja turbiinikotelon lähdössä oleva supistus koneistettiin pois. Kiinteän hukkaportin läppä vaihdettiin isommaksi ja turbiinikotelossa oleva hukkaportin kanava portattiin paremmin virtaavaksi.